Vahingot ei oo koskaa mukavia eikä tapaturmat eikä tyätapaturmakkaa. Harvoon on sattunu mitään vakavampaa siis mulle.  Eikä tämän päiväänenkää kovin vakavaa ollu. Tiätysti olis voinu käyrä pahemminkin, jos olis ollu yllä sihvonkitanttu tai nailoniunelma, mutta ku oli käytännöllistä pumpulia, ei keriinny tarrata kovin tiukkahan.  Ny joku jo hätäälöö, jotta palijasta ny jo mitä on sattunu. Eihän siinä ny kuinkaa käyny muutenku, jotta tyäkaveri nousi kaffipöyrästä silloon ku mä olin menos sen selijän takana siihen samaasehen pöytähän kuuman teekupin kans. Ny te jo arvaatta. Tarttooko kertuakkaa. Sanon ny kumminkin. Tapahtuu kahtehentörmäys. Tai enhän mä törmänny mihkään. Mähän vain olin hilijaa menos kuppini kans. Se toinenhan harrasti kyynerpäätaktiikkaa mua kohtahan sillä seurauksella, jotta se kyynärpää osuu mun kuumahan teekuppihin, josta läiskähti suurin osa mun mahalleni. En ollu viälä keriinny tällätä siihen teehen kylymää vettä, jolla jähäryttelen juamani mun kranttuhun suuhuni sopivaksi.

Yht´äkkiä tunsin kuinka navan ympärystäs alakoo kuumottamahan enempi ku kovaskaa löylys. Laskin hillitysti (!) kuppini pöyrälle ja suunnistin suaraa vessahan. Kuariin vaatekerrokset navan ympäriltä ja sillä aikaa vastapuali kiikutti jääpussia mulle, jotta paina tualla hetken. Mä tein tyätä käskettyä ja se helpottikin kummasti. Enhän mä joutanu siinä pussimahana kauaa olla, ku piti tunnille rynnätä. Lääkekaapista laitoon palovammoohinkin tarkootettua voiretta ja käsipaperia kuivikkeeksi. Eihän mulla mitää vaihtovaattehia ollu viäläkään. En saattanu istua. Niinpä seisoon koko tunnin ja nojaalin vain välillä pöyrän reunahan. Kirvelihän se melekoosesti. Kaks tuntia piti kärvistellä ennenkö pääsin lähtemähän kotia. Apteekin kautta kurvasin ja kotona rasvasin napani uurestansa. Muutama asia piti kumminkin hoitaa kotomatkalla ja ne kuivikepaperit rupes hinkkaamahan jo siihen mallihin, jotta vitsit oli vähis.

Tätä kirijootettaes on jo vähä helepompi olla. Punaanen tähti koristaa mun napaa. Mulla on persoonallinen koru ny, saa nähärä millaaseksi se tuunaantuu jatkos. Tulooko kohokuvio vai peräti helemikoru. Sen verran oon sairas, etten viitti lähtiä neulekaffilahan tänä iltana. Hyvä syy olla pois ja teherä rästihin jäänehiä kotohommia.  On jääny retuperälle tämä pairanvaihtopaikka. Perjantakina oli tyäpaikan ratkiriamukas ja jo perinteenen tyky-pikkujoulu. Ikä pirentyy varmahan kymmeniä vuasia, jos naurunmäärästä lasketahan. Onni on omistaa mukavat tyäkaverit! Lauantakina rakennettihin Takataskun joulukauppaa ja eileenkin siälä piti piipahtaa. Tulukaa ihimees käymähän. Ei meillä oo ostopakkoa, kattellakin saa.  Ny mä meen tekemähän niitä kuuluusia rästihommia tai sitten en...