Monis vitsiis on aina kysymys, jotta mulla on sulle hyviä ja huonoja uutisia, kummat haluat kuulla ensin. Tämä ei kyllä oo mikään vitsi. Tämä on tosi juttu elävästä elämästä. Mä ny kerron ne huanot uutiset esti. Tai tämä mikään uutinen oo. Tämä kuuluus sarjahan epäonnistunehet tuatokset. Mä oon harijootellu nyärikonehen käyttöä. Se on kätevä vehejes. Sain sen kerraasti ystävältä, joka tuli kylähän tuallaasen tuliaasen kans.

      Mä  ajattelin teherä pannunalustan ja huavuttaa sen konehes. Kyllä mä teinkin.

Mutta kun mä otin sen pois pesukonehesta, se olikin muuttunu huapakupiksi. Tähän ku tekis viälä varren sais Vilukissikin saunahan löylyknapon, jokei polta puata. Mä luulen, jotta mä ompelin tuan nyärin liian tiukkahan, olis pitäny höllätä tikkiä. En oo viälä teheny toista, mä nii masennuun tuasta  kokeelusta. Tällaastakö tämä tuatekehittelijän elämä onkin. Alamäkiä.

Mutta sitten on niiren hyvien uutisten aika. Päivänä muuanna kävääsin äitini tyänä ja jotakin katteltihin sen kaapista. Ja mitä mä löysinkään. Vanhan tutun käsityäkopan, johona äiti aina piti jotakin keskeneräästä tyätänsä. Tai sitte mumma, joka asuu meillä mun lapsuures. Se on vanerista tehty, siis se koppa ei mumma ja päällystetty puunkuvioosella viilulla tai millä lie. Aikojen saatos se on jo kärsiny ja siitä on lohkeellu paloja.

  Sisällä olikin vaikka mitä.

Käsityäohojeista kankahisihin ja langoosta pitsiihin. Mä aivan haukoon henkiäni nuaren pitsisen eres. Ne on käsin virkattu piänestä langasta. Liekö tarkootettuja valakoosihin lakanoohin. Niitä oli ainakin nelijää sorttia.

 

Mutta eniten mua sävährytti nua kauluspitsit. Ne vasta ohkaasesta langasta oli virkattu. En tiärä minkälaasehen tanttuhun ne oli aikoonansa tarkootettu, kesken oli projekti jääny, mutta kovin näytti vaikialta malli. Ei kyllä heti auennu mulle. Ei silti, jotta olsin yrittänykkää aukaasta tuata virkkauskooria.

Niitä oli usiempi eri kokoosia paloja. Olisko ollu eri tanttuuhin tai kalavosimihin tai taskun suuhun. Tarina ei kerro. Molin niin pöllämystyny, etten saanu eres äireeltä kysytyksi. En tiärä olisko muistanukkaa pitsien tarinaa. Ny pitää keksiä niille jotakin arvoostansa käyttöä. Pitääkin olla tarkkana, jottei tuu tuatekehittelys uusia susia.