Jokahinen tiätää avaamenpiilootusleikin. Sitä tuli kakarana leikittyä useenkin. Piilot oli jaettu kolomehen tasohon nimettynä milloon minkäkilaasen aiheen mukahan. Monesti ne oli eläämiä; hiiri tai mato oli matalin, orava oli keskikohoras ja kotka tai vain lintu tais olla se korkiee. Nimityksiä vaihrettihin miältymysten mukahan. Ei mun tästä leikistä ollu tarkootus kertua, mutta se on sellaanen sopiva aasinsilta mun varsinaasehen asiahani.

Olimma täs viikko sitte tuala suamineiron uuman korkeurella ja yäsijaa olimma vailla. Meillä oli melekeen lentävälähtö tai äkkilähtö ku kävi ilimi, että isännän pitää olla yhyres tapahtumas organisoomas tavaraankulujetusta siältä tänne. Netistä rupesimma ainaalemahan majapaikkaa ja rookasin sellaasen hotellin, jota en oo ennen tiänny olevaksikaan. Kuulemma vähä sama systeemi ku niis rappen omppuyösijoos.

Varattihin kahareksi yäksi kaharelle huaneesto. Esite sanoo, notta ne on ympäri kaupunkia, mutta toimisto oli keskikaupungilla ja osoottehen kans. Klik ja varaus oli tehty. Vahavistus tuli yhtä nopiaa sähköpostihin. Maksu hoituu kätevästi kortin kreerit-pualella. Niin me sitte käännettihin auton nokka pohojoosta kohti sunnuntakiaamulla. Perillä olimma pualenpäivän hujakoolla. Oli kyllä vähä sellaanen tunne, notta me leikimmä ny hotellin piilootusta. Joku on piiloottanu meirän sänkypaikan ja me ettimmä sitä pelekän virtuaalisen varauksen perustehella. 

Nukkujia olis sopinu usieeki, ku tuan vasemmanpualoosen yäpöyrän viäres oli tyhyjä sänky ja kaapis oli viälä taitettava retkisänky.

Makkaris oli miälenkiintoone peili. Niinku ovi olis nojannu seinähän.

Kännykkähän tuli tekstari seuraavista ohojehista. Meille annettihin nelinumeroonen koori, joka piti näpelöörä isoohin mustahan munalukon näköösehen lukkohon, jolloonka se aukes ja sisällä oli avaan käärittynä keltaasehen tarralappuhun, johona oli majapaikan osootes. Kaupunki on jollakin lailla tuttu, opiskelin siälä ensimmääsen ammattini muutama vuasikymmen sitten. Sattuu tämä yäsijakin olemahan entisen opiskelijakämppäni naapuris. Olihan se ympäristö ja koko kaupunki muuttunu siitä, mutta osajimma hyvin perille.   Näkymä eteisestä.                                                            

Avaan sopii alaoven lukkohon  ja sopii se sisäovehenkin. Kaksio saunalla ja kaikilla korinkonehilla oli kerrostaloon kuurennes kerrokses. Ympärillä asuu normaalia ihimisiä omis tai vuakrakämpisnänsä. Meirän oves luki Home´S. Ja kyllä me olimmaki niinku kotonamma. No, ei ny aivan. Ei me kokattu ku vähä aamu- ja iltapalaa, eikä pesty pyykkiä. Saimma syärä siälä talakoopaikalla, ei tarvinnu kattella eres ruakapaikkaa. Eri maksusta olis saanu aamupalan, mutta en tiärä mihinä se olis tarijottu. Olisko sen tuanu joku naapuri prikalla kantaen vai olisko se ollu piilootettuna johonkin kaupungille ja meirän olis pitäny sen paikka ratkaasta salapolisiityänä.

Keittiön kaapiista löytyy kaffin- ja veren(veden)keitin, tais siälä olla leiväpaahrinki ja kattilat ja muut tykötarpehet. Ja mikrouuni.

Lähties jätimmä avaamen pöyrälle ja panimma oven kiinni. Ketään ihimistä ei nähty naamasta naamahan kertaakaan. Siis tarkoootan sen hotellin ihimisiä. Pari kertaa soitimma annettuhun numerohon, ku se toimisto ei ollukaan auki niinku oves luki. Miäsäänen kans juttelimma ja ihan suamia puhuumma. Iliman nuata yhteyrenottojakin olis selevinny, jos olisimma vain sokiasti luattanu saamihimma tiatoohin, mutta ku suamalaanen ei usko ennenkö näköö. Me uskoomma ku kuulimma eres äänen. Mutta voin suasitella tällaasta lomaalua muillekin.