Niin se meni markkinaviikonloppu ja alakoo viimeenen lomaviikko. Kiva oli nähdä livenä blogiystäviä Eija, Irene, Helena, Olga, Sesile, Tuulis, Kirlah ja Iso-O, niin ja Vilukissi ja Vaiskai (linkit sivupalakis). Sää suasi markkinaväkiä liiankin hyvin, varsinkin lauantaina oli hikinen päivä, eikä pyhänäkää palaeltumahan päässy. Tua markkinailimapiiri on sitten mukava, ku se poikkiaa nuasta muista markkinoosta tuan vuasilukunsa perustehella eruksensa. Makasiinin valokuvanäyttelys kävi kova kuhina molempina päivinä. Pyhänä sain mäkin harijootella oppahan ammattia. Ei hassumpaa.

Ny ku alakoo taas arki, nii ajatukset kääntyy pakostakin viikon päästä alakavan tyähön. On ne välillä harhaallu sinne päin jo ennemminki, mutta mä oon nopiaa hätistelly ne takaasin lomalle. Unirytmi pitääs kääntää talaviaikahan, vaikka kesää onkin viälä jälijellä. Se onkin tyälästä. Komentaa ittiänsä illalla aijoos maata. Onneksi ny jo tuloo pimiäkin, ettei näje kollehtia iliman valoja enää pualilta öin. 

Molin aika tyytyväänen itteheni eilisen päivän töistä. Sain tehtyä tiarottehen ekaluakkalaasten kotiväjelle ja alootin vuasisuunnitelmaaki. Matikasta se on heleppo teherä, ku laskoo aukeamat ja viikkotunnit ja jakaa ne tasan. Laskin, notta justihin jouluhun mennes keriitähän käyrä asiat läpi, josei tuu mitään suuria yllätyksiä tai muutoksia lukujärijestyksehen. Äirinkiälestäkin tein sellaasen summittaasen sunnitelman. Kirijaamet pitää keriitä käyrä läpi jouluhun mennes ja monihan oppii lukemahan jo siihen mennes, moni ennemminkin. Osahan lukoo jo ekalle tullessansa. Monenlaasta eriyttämistä siinä pitää huamioora, nottei toisille tuu aika pitkäksi ja toisille olis tarpeheksi aikaa oppia alakehet.

Mullei oo viälä lukujärijestystä, notten tiärä muiren luakkien tuntia, mutta kyllä kaikki aijallansa seleviää. Joku päivä pitääs käyrä koululla laittamas pulupeetit nelijän tai viiren hengen ryhymihin. Mä tykkään sellaasesta muarosta enemmän ku pulupettijonoosta. Kakarat oppii tekemähän töitä toistensa kans. Vuaren mittahan paikkoja vaihrellahan, notta oppii maharollisimman monen kans toimimahan. Toinen syy on se, notta mun luakka on piäni ja ryhymis ne viää vähemmän tilaa. Muutakin laitettavaa luakasta löytyy, nimilaput naulakkoohin ja kuvishyllyn reunahan ja niin toisin.


Minen tykkää jäärä tyäpäivän jäläkehen enää koululle kollehtimahan. Mialuummin mä teen näin etukätehen ja sitte meen aamuusin ennemmin, jos pitää monistaa tai teherä muita valamisteluja. Iltapäivällä on takki jo niin tyhyjä, notta haluaa päästä heti kotia. Piänen lepotauon jäläkehen jaksaa sitte suunnitella seuraavan päivän tunnit. Niin moon aina teheny. Jo päiväkoris ollesnanikin. Mun luannolle ei sovi, notta menisin kahta kättä heitellen ku hiaroja. Joku toinen suasii OKS.ää. Jokahinen teköö tyylillänsä. Jaa, että mikä on OKS. Se on OvenKripaSuunnittelu eli tunti suunnitellahan siinä ku aukaastahan luakan ovi tunnille mennes.

Pitääskö jo silittää tyäverhat. Ku yltääs ne aivot ylimmältä hyllyltä narikasta. Mullei oo emännänjatkosta.