Täs on taas viärähtäny tovi erellisestä. Alakaako mun jokanen postaus samalla fraasilla? Moon tuumannu, jotta pitääskö tämä lokkaaminen heivata tykkänänsä, ku ei enää muka kerkiä naputtelemahan mitään, ei eres puuta heinää saati sitte jotakin järkevän pualoosta. Vai eikö mun elämäs tapahru mitään kirijoottamisen arvoosta. Vai oonko mä tullu krantuksi, nottei mitään voisi enää präntätä muiren nähtäville. Vai onko mun aijankäytös jotakin filunkia. Vai järjestelykyvys.

Jokku sanoo, notta siihen on aikaa mistä tykkää ja mitä haluaa teherä. Kyllä mä lokkaamisesta tykkään ja haluaasinki, mutta mistä se ny sitte kiikastaa. Yks asia on kyllä, notta tua tyä, josta moon saavinani palakkaa, viää mun voimia ja sitte tua näprööharrastus ja kuaro, joista mä kans tykkään, viää mun aikaa ei niinkään voimia. Ja ku voorokaures on vaan se 24 tuntia ja siitä osa menöö vaakatasos nii eihän ne lyhkääset tunnit mihkään riitä.

Sitte moon huamannu, notta ku tuloo syksy ja pimiä, mä tartten untaki enee ku kesäsyrämellä. Se oli vissihin joku käpyrauhanen, joka sen asian määrää. Ei siihen oo mulla oikeen ollu vastahan panemista. Tai oon mä yrittäny, mutta seuraavana päivänä väsyttää kahta kauhiemmin. Ei viittisi ittiänsä kovin kiusata ja ku siitä pakkaa kärsiä lähimmääset ja ympäristöki. Ja se mun tyän kohore ja sitte tuloo sanomista taas niiren omahittilta ja esinaiseltakin, jos mä kovin rupian töis rikuneeraamahan väsyksis.

Tämä alaku syksy on menny tosi nopiaa, ku ny ollahan jo syyskuun loppupualiskolla. On siunattu yks perhetuttu hauranlepohon, on viätetty suvus parit synttäritki, on oltu marjas ja siänes, on töiren pualesta oltu kaksis urheelukisoos. Täs ny päällimmääset uutiset.  Joo, ja eileen mua puhallutti virkavalta kirkkohon mennes tuas keskellä risteystä (mun miälestä vähä vaarallinen paikka). Mä meinasin sanua, notta kuinkahan viisari värähtääs kirkosta tulles, mutten oikeen tohtinu, oli sen verran viaras poliisi (ei ne kyllä kukaan oo kovin tuttuja).

Täs tuli miälehen juttu, jonka kuulin kans eileen. Tämä on tapahtunu monta kymmentä vuatta sitten. Silloon liikkuu postiautot viälä ja yks tällaanen oli ajanu ojahan, sitä tuli vetämähän siältä ojasta tvh:n
kuarma-auto ja sitte tuli viälä poliisi, joka antoo sakon tälle kuarma-auton kuljettajalle, ku sillä ei ollu vilikkuvalo päällä nuan vaarallises tehtäväs. Kuarma-autoolija totes tapahtuman jäläkihin, notta ensimmäänen valtio ajoo ojahan, toinen valtio veti pois ja kolomas valtio sakotti. Näin toimi tehokas valtio silloon, tiärä vaikka nykyysinki.