Täs yks päivä tuumaalin tätä ihimisen luantua, ku tarvoon vastatuulehen etukenos. Vaikka mulla käveli koiruus erellä narun pääs ei se ollu syy mun etukenohon. Vois tiätysti luulla, notta se veti mua perässänsä, mutta silloonhan mun olis pitäny harrata vastahan takakenos. No, joka tapaukses etukenos olin menos ja ajattelin kaikkia maailiman asioota. Miäles pyärii tiätysti omat mukulat eli kersat eli poijat, jokka on jo aikuusia koltiaasia. Ainahan äireet toivoo jäläkikasvullensa tasaasta taivalta, ettei tarttisi kaikkihin kivihin kompastua eikä kaikkia monttuja möyriä pohojamutia myären. Tiätysti jokku asiat pitää oppia kantapään kautta, mutta ettei eheroon tahoroon elämä olsi pelekkää vastamäkiä.

Tästä mä pääsenkin hataran aasinsillan jäläkihin esikoosen elämän kiartohon. Sille on lyhyen aijan sisällä sattunu koko joukko tapahtumia. Onneksi pääsääntöösesti positiivisia. Joulun erellä se sai opiskelut päätöksehen ja vakituunen tyäpaikka luvattihin jo ennen sitä. Se oli enee ku lottovoitto. Ny se vaihtaa pian uutehen tyähön siälä samas virmas. Sellaasehen mitä se on haaveellu. Siinä saa vähä reissatakin. Se sopii poijalle hyvin, ku se ei oo  paikallansa pysyvää tyyppiä ollenkaa. Tiärä kehenkä se on tullu.  Kiirastorstaina tuli yks yllätys lisää. Meillä on ny kihilapari. Mä oon melekeen anoppi ja mulla on ny melekeen miniä. Eikä nämä tähä lopu. Kloppi meni ja osti rivitalokolomion. Piäntä pintaremonttia on ny tehty ja viikon pästä tuloo lattianhiojat ja lakkaajat. Sitte saa kantaa kalut sisälle.

Tasapualisuuren vuaksi pitää toimitella kuapuksenki elämästä. Ammatti silläki on jo plakkaris ja tyäpaikka. Jatko-opiskelupaikka orottaa kaupungis. Sen miälestä vaan vääräs kaupungis. Se kun kerkes täs välis olla armeijas ja tyäeämäs niin ny on miäli muuttunu paikan suhtehen. Se haluaas tuanne merenrantacityhyn, mutta tuan paikan vaihtaminen ei onnistukaan nuan vain. Sen pitää hakia sinne eriksensä. Kevähällä se pisti netin kautta paperit sisälle. Pääsykokehet on joskus alakukesästä. Sellaanen maharollisuus olis ollu, notta se olis puali vuatta opiskellu tuala toisen kaupungin aaämkoos ja sitte se vois siirtyä sinne merikaupunkihin. Kukahan olis se viisas, joka mulle kertoos mitä järkiä tuallaases säännös on. Kaverisuhtehet on muarostunu jo ja kurssit voi olla erilaasia ja eri järjestykses ym. Miksei voi vaihtaa, ku kerran opiskelupaikka on jo myännetty, ei ymmärrä.

Kyllä moon tyytyväänen emo, ku poikaset on saatu oman elämän alakuhun. Ku oma elämä joskus tökkii väsymyksen ja kiiruhun alla, pitää jostaki saara se myätätuuli ajatuksiihin. Näistä mukulooren myätätuulista saa voimaa omahan vastatuulipäivihin. Ku osaaski olla tarpeheksi kiitollinen siitä hyvästä mitä on eikä aina räknääsi sitä mitä ei oo. Muhun vaikuttaa myätääsesti tua kirkas ja lämmin pallo tuala taivahalla. Mä saan siitä virtaa ittelleni. Nykin mulla on ollu tosi rankkoja viikkoja, ettei oo jaksanu mitää ylimääräästä kotona touhata. Mutta ny aamulla ku aurinko paistoo ja oli suhteellisen lämmintäkin jo, mä siivosin etupihan terassin ja pesin ikkunatki. Kevähän ensimmäänen jätskituutti on nautittu. Ny on hyvä miäli, eikä ollenkaan niin väsy ku vois kuvitella. Ny tuntuu, notta munkin elämä on piirun verran etukenos.

 

                                                                  Aurinkoista äitienpäivää kaikille!

8.5. Kuopuksen tekemä hellyttävä kakku