Mikään ei oo ku ennen. Suklaapatukat on paljo piänempiä ku silloon kakarana. Limsa ei maistu enää oikialta vatulta eikä sikapossut oo enää yhtä hyviä. Toisaalta pakkaukset on jättikokoosia ja ota kolme-maksa kaks -tyyliin. Jos mä tartten vaan yhden, miksi mun pitääs ostaa kolome? Ei mee jakeluun...

Vauvatki on piänempiä ku ennen. Paino ja pituus voi olla numeroona samat ku 25 vuatta sitten, mutta mittanauhat ja puntarit on kaliproitu toisin. Voin toristaa. Olimma kattomas 10 päivän vanhaa poikalasta ja se sitte oli piäni. Se oli ollu syntyessänsä tasan pualimetrinen ja melekeen kolomikiloonen, mutta se oli niin piäni krääppöö, jotta mahtuu mun kämmenihin.

Ei meirän poijat nuan piäniä oo olllu koskaan, vaikka numeroona olivatki melekeen irenttisiä. Siis vauvat on nykyään piänempiä. Mutta yhtä suloosia!

Niin... musta on tullu taas täti... kolomannen kerran.