Sanotahan, jotta ihimisellä pitää olla muutaki ku tyä, siis niiku harrastuksia. No mullon niitä, joskus ei meinaa viikon päivät piisata, ku on menoja joka illalle ja joskus päälletystekin. Jokku menot on tyähön liittyviä, nii sanotusti pakollisia, mutta sitte ne muut on itte hankittuja. Niitä omia menoja... henkireikiä... Joskus ne henkireiät kasaantuu, onko se sitä murphyn lakia...

On jumppaa ja kahta eri kuaroa, koiran lenkittämistä ja viälä nuata käsillä näpräämisiä on ny ollu sellaasena projektina. Moon aina ajatellu, jotta harrastus pitää olla mukavaa ja vapaaehtoosta. No eihän mua kukaan nuahin oo pakottanu... itte moon niihin ängenny. Harrastuksesta ei saisi tulla ressiä. Mutta joskus tuntuu, jotta ku on mukavuurenhaluunen, nii meinaa ressiä pukata ku pitää lähtiä. Mun miälestä moon jo sen ikääne, jotta saan ihan itte päättää mitä mä kulloonki teen. Nytki mä laistoon tämänillan kuaron, ku oli nii muka väsähtäny siitä päivän laskettelureissusta. Jalaat ei suastunu nousemahan sohvalta muutaku tähän koneen äärehen.

Onha mulla tämä uuski hobby tämä plokittaminen, tätähän ei voi jättää välihi :) Ja tämon siitä hyvä ku tätä voi harrastaa kotona etätyänä - sehä on ny muatiaki - ja istuallansa. Isoo miäs kyllä sanoo - leikillänsä - jotta tua kones pitää hävittää, ku ei muusta enää ymmärretä  ku plokiista. Arvakkaa mitä se teköö toisella konehella - pelaa pasianssia! Tosi kehittävää.